sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Vikan pilkkikeikan muistelua ja luiden sulattelua lämpimissä kotimaan vesissä.

Vika pilkkikeikka oli Lahden Vesijärvelle. Pilkkiporukka, johon liityimme oli nykinyt ja nyki jään päälle mukavankokoisia ahvenia. Me Valtterin kanssa päätimme ottaa vain yhden ahvenen ja ison kasan särkiä. Mukana reissussa oli Paavo ja Niilo tai me olimme heidän mukanaan.



Kalapaikalle kuitenkin tallustelimme aikamme mutta emme matkalla voineet vastustaa muutaman reiän poraamista.


Saamamiehen tyylinäyte ja poseeraus tuossa alla.



SIIRRYTÄÄN HYISILTÄ JÄÄLAKEUKSILTA SULAN VEDEN PÄÄLLE KELLUMAAN



Lähdimme äitienpäivänä äidin muistamisjuhlallisuuksien jälkeen Porvoon suuntaan. Vene vesille ja kaasua! Ajelimme ja ajelimme ja tuli nälkä!



Ihan yksin ei saatu makkaraa järsiä ja leipää mussuttaa. Lokki huusi vieressä nälkäänsä ja janoansa. Mitään ei kuitenkaan annettu.

Ruokailun jälkeen päätimme aloittaa ihan kunnon kalastuksen. Roosan tyylinäyte ja saavutukset puhukoot puolestaan. Haukia oli liikkeellä nälkäisenä ihan mukavasti. Ensimmäinen hauki 1,6kg pääsi uimaan punnituksen jälkeen.



 Seuraava hauki olikin jo Roosan uusi haukienkka 3005gr! Jee, molemmilla lapsosilla haukiennätys alkaa nyt samalla kiloluvulla. Tästä on hyvä tavoitella seuraavaa etappia.


Valtterilla on aika reteät kalamiehen otteet hommissa. No, onhan hänellä jo kokemusta muutama vuosi monipuolista kalastusta. Näistä tunnelmista oli kiva lähteä kohti kotia ja seuraavaa kalareissua!


JOKI KUTSUU!

Kellokoskella saatiin kausi avattua ja on hyvä keskittyä hiukan omiin juttuihin. Avajaisista kuvia osoitteessa www.ottipaikka.net. Sunnuntaina päätimme lähteä pystyttämään uutta ilmoitustaulua Jokinotkon parkkipaikan kupeelle. Samalla ihailimme kahta uutta roskista, jotka on hankittu yhteistyössä Jokinotkontien tiehoitokunnan kanssa. Kalastuskunta toivoo, että kaikki roskat päätyisivät mielummin roskikseen kuin jokeen tai maahan. Kuvassa myös uusi ilmoitustaulu.



Lapset kalastivat kun isä hikoili lapionvarressa. Onneksi kaivuuhomma oli pieni ja isäkin pääsi kalastamaan. Valtterin kirjolohi oli kilon kala ja isän ahven 360grammaa. Ihan kiva saalis molemmille. Roosa jäi tälläkertaa ilman saalista. Onneksi kaikki saavat maanantaina savustettua kirjolohta ja voissa paistettua nahatonta ahvenfilettä. Tyhjennän samalla pakkasesta kaikki ahvenet muurikalle paistumaan. NAM! 



Minnepä kalaan seuraavaksi? Mitäköhän tuolla joenmutkan takana piilee? Niin ja onhan tuolla se yksi toinenkin joki tai puro vielä kokeilematta.. There is a river somewhere!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti