ARI KALASSA eli FT Pikers : Alkukesän tai no lopputalven ja varhaisen kevään kalastelua..

On jäänyt tämä blogiin kirjoittaminen vähemmälle jostain syystä. No nyt kesäloman alussa päätin hieman raapustaa tekstiä ja julkaista pari kuvaa muutamasta alkukevään kalareissusta. Joiltain reissuilta jäi kamera kotiin ja niillä reissuilla saatiin ne suurimmat kalat ja nähtiin komeimmat maisemat mutta aina ei voi voittaa.

Kausi alkoi kovin vilpoisissa merkeissä. Saimme murtaa hieman jäätä päästäksemme kalapaikoille.

Tuosta kuvan paikasta matka tyssäsi saarten luo. Jää oli niin paksua, ettei tuolla veneellä saanut jäätä rikki. Vene nousi jääkannen päälle liukui takaisin mereen. Kun sitä ei voi ylittää, eikä sitä voi alittaa täytyy kiertää se... hieman leijonanmetsästyslaulua mukaillen.

Jäälautat olivat viisisenttisiä tuohon aikaan maaliskuussa 2015. Aikainen kalastus- ja veneilykauden aloitus on oikeastaan ihan mukavaa. Ei ole ruuhkaa vesillä ja saa nauttia hiljaisuudesta. Merikin on välillä aika rauhallinen.

Aikaisen kevään ensimmäiset reissut ovat siikasesongin parasta aikaa. Kalapaikoilla on tilaa ja kalaakin tulee ihan mukavasti. Kuluvana vuonna saimme Valtterin kanssa molemmat ensimmäiset onkisiikamme. Siiankalastuksen aloitus meni erinomaisesti. Löysimme eräästä hyshys-paikasta oikein hyvin siikaa antavan spotin. Toisaalta siika ei noilla paikoilla ollut mitään jättikokoa. Suurin taisi olla jotain 700-800 grammaa. Kahen kilon siikaa siis vielä odotellaan!

Tuo kuvan siika on Valtterin ensimmäinen onkisiika ja toinen taas minun ensimmäinen. Nuori herra oli aika muikeana.

Tuota siikapaikkaa kävimme rokottamassa varmaan kuusi tai seitsemän kertaa ja jokaisella kerralla oli saaliina useita siikoja. Joku siikaekspertti ei pitäisi saavutusta vielä minään mutta meille se oli oikein hyvä suoritus. Kumpikin siika edustaa paikan normisiikaa kokonsa puolesta. Molemmat kuvan siiat olivat C&E. Pahoittelen tooisessa siiassa näkyvää pientä verivanaa. Jos joku kokee asiasta pahaa mieltä, voi asiasta valittaa Jurvan kunnan poliisille seuraavan karkausvuoden neljäntenä arkilauantaina kello 16.15-16.55 välisenä aikana.

Siika on mielestäni erittäin kaunis kala ja vielä hyvänmakuinenkin, erinomainen ruokakala savustettuna, pannulla voissa paistettuna tai ihan miten vaan.

Välillä meri oli vähemmän ystävällinen meille kalamiehille. Oli pirun kylmä ja kostea sumuinen keli tuntui luissa ja ytimissä. Ilme kertonee kelistä vaikka saamamiehellä on yksi reissun suurimmista siioista juuri saatuna. Muutamalla reissulla oli kavereitakin mukana. Hekin pääsivät siian makuun.

Samaan aikaan myös toisessa paikassa oli kiva sumu tulossa mereltä. Sumu sakeni vielä aika reippaasti. Näkyvyys oli heikoimmillaan jotain 30m. No, onneksi kartan avulla ja väyliä pitkin pääsi takaisin kotisatamaan. Pikkasen jännitti ajaa täydellisessä valkeudessa, mitään ei nähnyt. Arvaa pidettiinkö nopeus melko pienenä?

Muutama päivä väliä ja keli oli aivan toisenlainen.

Vielä maaliskuussa vene keräsi ajossa pienen kerroksen jäätä peräkaukaloon vaikka aurinko porottikin kirkkaasti taivaalta.

Huhtikuussa saatiin ensimmäiset hauet, tai huhtikuussa kokeiltiin ensimmäisen kerran haukia ja saatiin. Valtteri aloitti haukikauden ja samalla reissulla mukana olleet kaveritkin saivat komeita haukia. Veneessä mukana oleva ninjakin sai oman enkkahaukensa. Onnittelun vielä hänelle. Oli pojan suu messingillä. Nuorille on aina mukava tarjota mahdollisuutta lähteä mukaan, aina kun vaan aikatauluihin sattuu sopimaan.

Heitettiin spinneriä, lusikkaa, jerkkiä, kevennettyä, kumia, pientä kumia, suspia ja ISOA kumia. Kaikkiin puri mutta harvakseltaan. Seuraavissa kuvissa onnellisia saamamiehiä ja kalan yrittäjiä.

6,1kg ja naurattaa.

Hauenhalaaja iski jälleen!

Jopa minä sain vieheisiini iskemään pienen kurkun. Kaikki hauet C&R, muistaakseni. Aina sillontällön tulee kyllä otettua haukipihviainekset sellaisista sopivan kokoisista hauista.

Taukopaikalla keli muuttui hieman synkäksi mutta kalamiesten mieli pysyi kirkkaana kuin neuvostopropagandakuvassa nuoren lettipäisen tytön hymy viljapellon laidalla. Meillä oli sentään makkaraa grillatavana ja leipää syötävänä. Kumma, ettei taaskaan ollut ruuhkaa taukopaikoilla. Olihan jo maaliskuu ja aika monta keikkaa takana.

Aikaa kului ja huhtukuussa ollaan. Hauki alkoi puremaan vielä paremmin viehettä. Siikaakin olisi varmaan vielä saanut mutta jätimme siiat kasvamaan vielä suuremmiksi. Viilletimme haukipaikoille ja yritimme etsiä uusia paikkoja. Jotain kivaa löytyikin mutta enemmän pesintää suunnittelevia lintuja.

Huhtikuinen perjantai ja työpäivän jälkeen tavoitettu päivän ensimmäinen hauki on haavissa toipumassa ja odottamassa vapautusta.

Huhtikuinen perjantai oli hyvä päättää tuplatärppiin. Reissu oli taputeltu ja seuraavana päivänä tulisimme takaisin samoille mestoille.

Onneksi viimein kävi niinpäin, että minä sain suuremman kalan. Alkoi oma kalamiesmaineeni murenemaan ja tuo valeli balsamia haavoihin. JEAH. Tähän oli hyvä päättää perjantai.

Tähän vielä kuvakimaraa ennen toukokuun kalareissuja.